IS 

Puolalaiset järjestivät tuossa taannoin yhteiskuntaansa reilulla kädellä uudistaneen poliittisen ilmailu- ja yhteisötaidetapahtuman. Polakit visertävät että turmassa kuollut presidentti Lech Kaczynskin olisi käyttänyt poliittista valtaansa tavalla joka oli fataalin tehokas. - Jos emme laskeudu, he tappavat minut, turmakoneen kapteeni Arkadiusz Protasiuk sanoo nauhalla lentokoneen mustan laatikon mukaan. Näin siis kuiskivat puolalaiset.

Oli miten oli. Monen polakin virkakierto ja poliittinen ura eteni yllättävästi mutta ylöspäin. Pyllykirjan politiikan toimituksen apulainen Aina Ilona arvelee puolalaisen poliittisen käytännön, sellaisena kuin se ilmeni ko. lentoturmassa, sopivan vertauskuvaksi noin yleisemminkin, kansainvälisemminkin poliittisen päätöksenteon kuvaksi.

Voisihan tuossa tarinassa olla vaikkapa vertauskuvallisessa pääosassa elinkeinoministeri kuin ydinjätekanisteri Mauri Pekkarinen. Elinkeinoministerin keinoelin tukka on hyvin. Maurilla polla säteilee kuin Tsernobyl. Ja puikoissa työministeri Anni Sinnemäki, sinnemäni minne mani. Kaikkien iloksi Anni Sinnemäki on opetellut uuden puhevian. Ne veitikat tulevat joskus ulos mustanpuhuvasta laatikosta? Tuleehan siitä vähän taiteellinen vaikutelma mutta haitasta viis.

Neiti Aina Ilona tulee nyt ulos mustasta laatikosta ja kertoo olevansa aidossa pihkassa terhakkaaseen ja sanavalmiiseen Mauri Pekkarisen pätkään mutta ei onneksi pätkäpääministeriin. Kuuman kesän kuumia tunteita. Aina Ilona toivoo että Mauri antaisi merkin tunteistaan. Kiinnostuksen Aina Ilonaa kohtaan voisi Mauri ilmaista esim. nostamalla keinoelintään kuin herrasmies lakkiaan ja paljastamalla oikean karvansa koko Suomen kansalle seuraavan kerran televisiossa esiintyessään. Romanttista ihan hiki tulee.

Sellaista se on energia- ja kauppapolitiikan teko. Kuin puolalainen pakkolasku, täh?